Puhdasta ajodynamiikkaa:

BMW:n tuttu ja pidetty ajamisen ilo yhdistettynä uuteen tekniikkaan: BMW i4 M50 on BMW i:n ja BMW:n ensimmäinen täyssähköinen urheiluauto, ja sen kehitystyössä keskipisteenä oli luoda tarkka ja ylivertainen alusta sekä erinomainen mukavuus pitkillä ajomatkoilla. Pyysimme kilpa-autoilija Charlie Martinia asettamaan auton ja sen ajodynamiikan kestävyystestiin kaatosateessa Salzburgringin moottoriradalla – BMW i4 M50 suoriutui testistä loistavasti.

Kello on seitsemän aamulla, ja usva hälvenee Salzburgringin metsikköisiltä laaksorinteiltä. Lämpötila kipuaa yhdeksään plusasteeseen, ja on satanut monta tuntia. Märkä rata kimmeltää aamun valossa. Ajo-olosuhteet ovat toisin sanoen haastavat uudelle BMW i4 M50:lle, joka herätellään varikkotallissa valmiiksi ajoon. Juuri tällaisia olosuhteita ja haastavia ratamaastoja kilpa-autoilija Charlie Martin rakastaa. Hän ottaa haasteen vastaan päättäväisyydellä ja uteliaisuudella ja on enemmän kuin valmis asettamaan BMW i:n ja BMW M:n ensimmäisen täyssähköisen urheiluauton koetukselle.

Brittiläinen ammattikuljettaja Charlie Martin saa vielä muutaman viimeisen vinkin ja ohjeen projektipäällikkö David Ferrufinolta, joka johtaa BMW i4 M50:n kehitystyötä. Toiminnoista testattavana on esimerkiksi Sport Boost -tilan Launch Control, joka antaa maksimaalisen kiihdytyksen lähdettäessä liikkeelle pysähdyksistä. Ferrufino toteaa tämän täyssähköauton tarjoavan optimaalisen yhdistelmän maksimaalista dynamiikkaa ja asianmukaista mukavuutta luokassaan. Hän kertoo: ”Kiinnitimme alustan kehityksessä erittäin paljon huomiota tarkkuuden ja tasapainon optimointiin, ja varmistimme samalla, että auto soveltuu täydellisesti jokapäiväiseen käyttöön ja on mukava pitkillä ajomatkoilla. BMW i4 M50:n DNA on sovitettu kohti entistäkin urheilullisempaa tunnelmaa, eikä se jätä mitään toivomisen varaa.”

Charlie Martin ajaa ensin harjoituskierroksen saadakseen ensivaikutelman radasta ja ihanteellisesta ajolinjasta. Ensimmäisen kierroksen jälkeen on aika testata dynamiikka, vetopito ja käsiteltävyys käytännössä. Asfaltilla on vielä muutama kuiva kohta, mutta ei kauaa. Sade jatkaa yltymistään ja tuo lisähaastetta sekä autolle että kuljettajalle.

Projektipäällikkö Ferrufino ja kilpa-autoilija Charlie Martin käyttävät radan viittä eri osuutta luodakseen yhteenvedon auton ajo-ominaisuuksista. Testattavana ovat ensisijaisesti ominaisuudet, jotka olivat keskiössä tämän sähköisen urheiluauton kehitystyössä, ja Salzburgring pystyy esittelemään ne täydellisesti.

”Akkukotelon täytyy olla jäykkä kolarivaatimusten takia. Hyödynsimme tätä kehittäessämme ajoneuvon ajodynamiikkaa ja yhdistimme etu- ja taka-akselin toisiinsa erittäin lujasti etuakselin vetopitokentän ja taka-akselin joustintukipaketin avulla”, Ferrufino sanoo. ”Tämä tarkoittaa, että voiman virtaus välittyy erittäin tarkasti ja nopeasti etuakselilta akkukotelon kautta taka-akselille. Näin ajoneuvo on erittäin ketterä ja reagoi lähes silmänräpäyksessä kuljettajan käskyihin. Lopputuloksena se ikään kuin kulkee kiskoilla.”

Charlie Martin kertoo, että auton ohjaustarkkuus on huomattavan hyvä varikon ulostuloväylän jälkeen tulevan tiukan S-mutkan jokaisessa osassa, erityisesti yläraja-alueella kulmaan saavuttaessa ja kulmasta lähdettäessä. ”Minuun teki vaikutuksen se, miten puhtaasti ajoneuvo suoriutui kääntymisestä tiukkaan mutkaan märästä alustasta huolimatta. BMW i4 M50 reagoi erittäin tarkasti. Ratin kääntämisen, jousituksen toiminnan ja renkaiden asfaltilla reagoinnin välillä ei ole viivettä. Ajoneuvon etuakseli antaa vaikuttavan pidon ja sallii minun asemoida auton juuri sinne minne haluan ajelehtimatta. Tämän tarkan ohjauksen edut tuntee Emco-mutkassa heti alusta alkaen.”

Nochstein-Kehre-mutka on radalla lyhyen suoran jälkeen, ja se tuo ilmi BMW i4 M50:n valtavan potentiaalin, joka syntyy, kun vetopito yhdistyy voimansiirron korkeaan dynamiikkaan. BMW i4 M50:n urheilulliset ominaisuudet tulevat Ferrufinon mukaan tässä erityisen hyvin esiin.

”Kallistuksenvakaajan päätehtävänä on muuttaa sen akselin kallistusjäykkyyttä, johon se on asennettuna. Etu- ja taka-akselin jäykkyyden suhde vaikuttaa auton tasapainoon, erityisesti yli- ja aliohjautumisen osalta”, Chris Martin lisää ja sanoo, että BMW i4 M50:llä on poikkeuksellisen hyvä vetopito pitkissä mutkissa.  ”Pystyn pelaamaan auton tasapainolla Nockstein-Kehressä. Mutkaan voi tulla erittäin suurella nopeudella, ja lisäksi sähkömoottorin voimaa voi hyödyntää hyvin varhaisessa vaiheessa. Renkaiden pito, joka vie minut eteenpäin ulos mutkasta, antaa hyvän ohjaustuntuman. Vetopito on niin vaikuttava, että se tuntuu ikään kuin magneettisena mattona. Tämä antaa minulle luottamusta ennakoida ajolinjani samalla, kun hyödynnän sähkömoottorin tuottamaa voimaa – myös märissä olosuhteissa. Itse asiassa voin venyttää rajoja enemmän kuin uskoin olevan mahdollista ja lähteä mutkasta entistä suuremmalla nopeudella.”

”Jotta ajoneuvo voisi näyttää kyntensä täysin Ostschleife-mutkassa, sen hallittavuuden täytyy olla täydellinen joka tilanteessa – niin ulkoisten vaikutusten alaisena, kuten sateessa, kuin tiellä olevien esteiden, kuten painumien ja reunakiveysten, kohdalla”, Ferrufino toteaa. ”Tässä ovat tärkeitä tarkka ohjaus ja välitön siirtyminen jarrutuksesta kiihdytykseen, jotka BMW i4 M50 tarjoaa. Kuljettaja kokee ajoneuvon helppona. Tämä pätee erittäin monessa suhteessa. Toisaalta auto tarjoaa valtavan mukavaa ja hiljaista ajamista arkiajossa ja toisaalta myös kunnianhimoista maastoajoa. Tai vaikkapa mahdollisuuden nopeaan kierrokseen Salzburgringillä.”

Charlie Martin korostaa erityisesti alustan ja jousituksen jäykkyyden merkitystä. ”Auton täytyy olla tällä osa-alueella niin vakaa kuin mahdollista, eikä se saa huojua tai kallistua, koska kuljettajan täytyy voida luottaa alustaan. Tämä vakaus ja rauha antavat ratissa erittäin vankan ja tarkan tuntuman, kun auto käännetään Ostschleifelle pitkää vasemmalle ja oikealle kaartuvaa rataosuutta pitkin erittäin suurella nopeudella.”

Sähköistä BMW i4:ää kehitettäessä suurena haasteena polttomoottoriautoon verrattuna oli kompensoida akun tuoma 561 kg:n lisäpaino. Ferrufino näki tämän sekä mahdollisuutena että jännittävänä haasteena, joka ratkaistiin tiimityöllä. ”Erittäin hyvä esimerkki tästä on akun käyttö keskeisenä korielementtinä. Akkukotelon jäykkyys mahdollistaa sähköajon (e-driven) voiman virtauksen välittymisen tarkasti ja ketterästi.”

Charlie Martin arvostaa tätä ketteryyttä. ”Fahrerlager-Kurve on intensiivinen osuus radalla, koska siihen saavutaan suurella nopeudella, minkä jälkeen jarrutetaan voimakkaasti ja vaihdetaan monta vaihdetta pienemmälle vaihteelle. Tällöin auto voi helposti suistua radaltaan ja kuljettaja voi menettää hallinnan. BMW i4 M50:ssä minun ei tarvitse huolehtia alaspäinvaihtamisesta vaan ainoastaan ajolinjasta ja jarruttamisesta. Polttomoottorin moottoriäänien puuttuessa aistini ovat virittäytyneet täysin ohjauksen ja alustan antamalle palautteelle. Näin pystyn keskittymään entistä enemmän auton asetuksiin ja täydellisen tasapainon löytämiseen maksimoidakseni nopeuden kaarteeseen saapuessani. Auto yllätti minut jälleen kerran sillä, että se tuntui niin ketteräliikkeiseltä.”

Schikane eli Salzburgringin shikaani kaartuu vasemmalle, oikealle ja sen jälkeen vielä vasemmalle ja vaatii erittäin paljon autolta ja kuljettajalta. ”BMW i4 M50:ssä monet komponentit luovat yhdessä auton sähköisen ajodynamiikan ja suoriutuivat eteen tulevista haasteista urheilullisesti”, Ferrufino sanoo. Mutta miten auto tekee tämän? Muun muassa sen avulla, että autossa on matalampi painopiste ja joustintukipaketti, joka hyödyntää Adaptive M Sport suspension -alustaa, jonka jäykkyys on 70 prosenttia suurempi kuin BMW 3-sarjassa. Geometriaa on uudistettu etuakselilla 26 mm leveämmällä raideleveydellä ja taka-akselilla 12 mm leveämmällä raideleveydellä. ARB-X-teknologia (actuator contiguous wheel slip limitation) toimii kymmenen kertaa tavanomaista järjestelmää nopeammin ja minimoi pyörien luistoriskin kiihdytettäessä. Lisäksi takaluukussa on ”Gurney lap” eli läppä, joka lisää autoa tiehen painavaa downforce-voimaa.

Charlie Martin korostaa sitä, että shikaanissa on tärkeää pystyä kiihdyttämään nopeasti ulos tiukoista mutkista. ”Tämä auto suoriutuu tarkoista suunnanmuutoksista säilyttäen samalla täydellisen pidon etuakselilla paremmin kuin olin odottanut nelivetoiselta mallilta. Miniminopeuden säilyttäminen on tärkeää shikaanin kaarteiden välillä. BMW i4 M50:ssä ei tarvitse koskaan vaihtaa toisen ja kolmannen vaihteen välillä, kiihdytys on aina välittömästi käytettävissä. Tämä antaa kuljettajalle ehdottomasti etuja polttomoottoriin verrattuna; voiman toimituksen elastisuus on jotain, joka vain täytyy kokea.”

Kello on 18, ja koeajo on ohi. Rata kimmeltää kaatosateessa varikon valoissa, kun auto lipuu kuivaan talliin. Projektipäällikkö kuuntelee erittäin tarkkaavaisesti, kun Charlie Martin kertoo koeajon aikana saamistaan vaikutelmista. Hetki on Ferrufinolle erityinen: ”Suurin ilo projektipäällikölle, ja myös koko BMW:lle, on pystyä vihdoin antamaan iloa asiakkaillemme ja faneillemme tuotteillamme, joita olemme kehittäneet kolmen, neljän tai ehkä vieläkin useamman vuoden ajan. Koeajon kokeminen ja suoran palautteen saaminen Charlie Martinin kaltaiselta intohimoiselta kilpa-autoilijalta tuntuvat aivan erityiseltä.” Kun viimeiset valonheittimet sammutetaan radalla, Martinin on aika jatkaa matkaa ja suunnata kohti seuraavaa kisaa. Hyvästellessään BMW i4 M50:n hän luo siihen vielä viimeisen viipyilevän katseen. Ajamisen ilon voi määritellä sanoin, mutta joskus niitä ei tarvita. Ilme voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.